Conversatum Oy:n perustajien kehittämä ja jo vuosia käytössä ollut verkostojen analysointimenetelmä on ainutlaatuinen tuki digitalisointityössä.
Toimitusjohtajamme Jaakko Wegelius, joka tutkii liiketoimintaverkostojen analysointi- ja suunnittelumenetelmiä myös Aalto-yliopistossa, nimeää tässä blogitekstissä tehtäviä, jotka onnistuneessa digitalisoinnissa tehdään.
Digipalvelun rakentaminen ideasta käyttöönottoon
Digitalisaatiosta ja toiminnan digitalisoinnista puhutaan paljon, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Kirjoittajat käsittelevät aihetta eri näkökulmista: teknologian, yhteiskunnallisen muutoksen, osaamisen tai liiketoimintavaikutusten kannalta. Conversatumissakin lähestymme asiaa eri hetkillä eri kohdista, joko toiminnan kehittämisen, konkreettisen vaatimusmäärittelyn tai palvelun hankintaprosessin näkökulmista. Miten digitalisointi etenee käytännössä?
- Digitalisoinnissa on tärkeää tarkastella ensin kokonaisuutta (ekosysteemi ja sen toimintamalli) ja sen perusteella suunnitella uuden toiminnan mukaiset palvelut. Vasta näiden jälkeen mietitään uuden toiminnan organisointi (prosessit ja resurssit) ja siihen tarvittavat tietojärjestelmät. Tällöin uusi toiminta suunnitellaan liiketoiminta-, tarve- ja käyttäjälähtöisesti, ei teknologian ehdoilla, vaan sen mahdollisuudet huomioiden.
- Palvelun käyttäjä haluaa ratkaista koko ongelmansa, ei vain yhtä erillistä palvelua. Siksi digitalisointi aloitetaan toimijalähtöisesti ja liiketoimintaverkoston analysoinnilla. Kun kehitettävä kohde ja siihen liittyvä toimintamalli ymmärretään, siirrytään palveluihin. Palvelut suunnitellaan käyttäjän tarvitseman kokonaisuuden näkökulmasta, ei palvelua tuottavan yhden organisaation näkökulmasta, koska asiakkaan saama palvelu voi koostua usean verkoston toimijan tuottamasta osasta.
- Nyt haetaan vastaukset kysymyksiin, mitä palvelun asiakas tekee, miten tämä on vuorovaikutuksessa palvelun tuottajiin ja mitä tapahtuu palveluntuottajien omissa prosesseissa. Syvennetään ymmärrystä tarvittavista tiedoista, niiden hyödyntämisestä sekä tunnetuista verkoston osapuolten tietojärjestelmistä, joiden kanssa uusi digitalisoitu palvelu tulee kyetä integroimaan. Perustavaa laatua olevia tietoteknisiä valintoja tehdään osin jo nyt, samalla kannattaa huomioida tietotekniikka mahdollisen uuden toiminnan mahdollistajana.
Kun uutta toimintaa suunnitellaan yhdessä verkoston jäsenille sopivaksi, löydetään joustava, tehokas ja toimiva toimintamalli, josta on tuottavuushyötyä kaikille osapuolille. Tällöin koko ekosysteemi sitoutuu uuteen toimintaan ja osallistuu sen suunnitteluun. Osallistavat työskentelymenetelmät mahdollistavat kaikkien tulevan kuulluiksi.
Kokemustemme perusteella on kaksi hyvää syytä tarkastella toimintamallia ja liiketoimintaverkostoa digitalisoinnin yhteydessä:
- Lähes kaikkiin uusiin palveluihin liittyy useita toimijoita – harvoin yksi yritys tai organisaatio huolehtii kaikesta. Varsinkin jos asiaa tarkastelee käyttäjäasiakkaan, ei pelkästään oman organisaation palveluiden näkökulmasta.
- Toiminnan tarpeiden ja siihen liittyvän verkoston monipuolinen selvitys voi muuttaa käsitystä siitä, mikä oikeastaan on ratkaistava ongelma tai haaste.
Tekisikö itse vai turvautuisiko asiantuntijan apuun? Digitalisointi on organisaatiolle merkittävä kehitystyö. Kehittäminen kannattaa tehdä projektina, jolla on tavoite, aikataulu ja johdon tuki, samoin tarvittavat organisaation sisäiset ja ulkopuoliset tahot tulee saada mukaan kehittämiseen. Oamien palveluiden ja toimintaympäristön paras tuntemus on yleensä omassa organisaatiossa – tähän ei ulkopuolinen asiantuntija välttämättä tuo merkittävää apua. Sen sijaan apua kannattaa pyytää itse hankkeen toteuttamiseen ja ohjaamiseen tavoitteeseen asiantuntijoilta, joilla on hyviä referenssejä ja kokemusta vastaavien digitalisointihankkeiden läpiviennistä.
Jaakko Wegelius